Siirry sisältöön

Jonna Kerttula, kouluttaja

Kouluttaja Jonna Kerttula on kulkenut pitkän tien kuljetusalalta kansainvälisiin töihin ja lopulta unelmiensa ammattiin liikenneopettajaksi. Uratarinassaan Jonna kertoo, miten hän löysi tiensä CAP Pro Academylle ja mikä tekee kouluttajan työstä palkitsevaa ja monipuolista. 

Haaveesta todeksi

Haaveilin liikenneopettajan työstä jo armeija-aikana, kun suoritin kuljetuspuolen palveluksen. Armeijan jälkeen tein töitä kuljettajana ja lähdin opiskelemaan logistiikan perustutkintoa. Pääsin ulkomaille ajamaan yhdistelmäajoneuvon kuljettajan työosuuden ja valmistumisen jälkeen olin nopeasti töissä kansainvälisissä kuljetuksissa. Ulkomailla kului kahdeksan vuotta ennen kuin päätin lähteä opiskelemaan liikenneopettajaksi Hämeenlinnaan. 

Keväällä 2024 sain harjoittelijaluvat ja tein kesän harjoittelijana liikenneopettajan töitä. Syksyllä, kun olin saanut liikenneopettajaluvan, kysyin CAPilta töitä ja päädyin tänne. Yhteys CAPiin syntyi puolustusvoimien kautta, sillä käyn pitämässä siellä vapaaehtoisia kursseja pari kertaa vuodessa. Lopulta sain CAPilta harjoittelupaikan ja sen myötä myös työpaikan. Koen, että ympyrä on sulkeutunut – olen päässyt tekemään sitä, mistä olen aikoinani haaveillut. 

Monipuolisuus pitää työn mielenkiintoisena

Työskentelen tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla Autokoululla ja Pro Academylla, josta suurin osa ajastani kuluu puolustusvoimien puolella kouluttajana. Työn parasta antia on sen monipuolisuus: pääsen opettamaan erilaisissa ympäristöissä ja tutustumaan erilaiseen kalustoon. Puolustusvoimissa työ vaatii syvempää perehtymistä kalustoon kuin siviilipuolella, ja se haastaa minua jatkuvasti. 

Nautin siitä, että saan yhdistää työn, vapaa-ajan ja osaamisen – kaikki kulkee käsi kädessä. On hienoa, että päivät vaihtelevat ja saan tehdä monenlaisia asioita. Joka paikassa minut on otettu hyvin vastaan ja se tekee työn tekemisestä entistä mielekkäämpää. 

Tukea ja onnistumisia

Olen kokenut CAPin poikkeuksellisen hyväksi työpaikaksi erityisesti esihenkilöni tuen ansiosta. Tämä on ensimmäinen työpaikka, jossa koen saavani näin vahvaa tukea. Kollegat auttavat ja neuvovat, ja apua on aina tarjolla. 

Kouluttajan työssä palkitsevinta on nähdä, kun oppilas oivaltaa. Se hetki, kun lamppu syttyy ja oppilas ymmärtää asian, on paras tunne. Koen silloin onnistuneeni opettajana. Puolustusvoimien puolella pääsee työskentelemään oppilaiden kanssa tiiviimmin, mikä syventää kohtaamisia ja opettaa tunnistamaan erilaisia ihmisiä ja erityispiirteitä. 

Työn ja vapaa-ajan tasapaino

Viikonlopputöitä on vain vähän, mikä tekee arjesta kevyempää. Koen, että minulla on enemmän vapaa-aikaa kuin koskaan aiemmin. Puolustusvoimien puolella työajat ovat säännölliset, ja Autokoulun puolella pystyn itse hallitsemaan kalenteriani. 

Vapaa-ajalla teen maanpuolustustyötä, mikä kulkee luontevasti käsi kädessä varsinaisen työn kanssa. Kotona minua pitää kiireisenä reilun vuoden ikäinen koira ja kesäisin vietän paljon aikaa mökillä. Talvella moottorikelkkailu tuo vastapainoa arkeen. 

Neuvoni tuleville kouluttajille on yksinkertainen: lähde rohkeasti kokeilemaan. Tämä työ antaa paljon, eikä tarvitse lokeroitua vain yhteen asiaan. Mahdollisuuksia on monia ja jokainen voi löytää oman polkunsa. Suosittelen lämpimästi kaikille, joita ala vähänkään kiinnostaa.